Categories:Muut jutut and Tilalla tapahtuu Tags:kehitysapu and Nicaragua

Terveisiä Nicaraguasta!

Terveisiä Nicaraguasta! Olimme siellä työskentelemässä mehiläisiin ja kahvinviljelyyn liittyvässä kehitysapuhankkeessa. Hanke on osa maataloustuottajien Farmers against poverty- ohjelmaa, jota Suomessa hallinnoi MTK eli Maataloustuottajien keskusjärjestö. Hanke toimii Madrizin maakunnassa Pohjois-Nicaraguassa lähellä Hondurasin rajaa. Alue on vuoristoista maaseutua ja pääelinkeino on maatalous. Syrjäisellä alueella nuorten on vaikea löytää työtä ja hankkeen tavoitteena olikin auttaa nimenomaan nuoria löytämään uusia tuotantomuotoja, jotta heillä ei olisi tarvetta muuttaa kaupunkiin. Asuimme Somotossa, joka on maakunnan pääkaupunki, pieni rauhallinen kaupunki, jossa asuu noin 11000 asukasta. Kaupunki on Pan American Highwayn varrella, mutta liikenne valtatiellä oli vähäistä muutamia isoja rekkasaattueita lukuun ottamatta.

DSC_4201 DSC_4202

 

DSC_4172

 

DSC_4814

 

Työskentelimme Comjeruman osuuskunnan kanssa, joka koostuu nuorista mehiläistarhaajista ja viljelijöistä, iältään he ovat noin 20–30 vuotiaita. Osuuskunta on toiminut jo pitkään, mutta mehiläishoitoon on alettu panostaa vasta viime vuosina. Osuuskunnalla on nyt yhteensä noin 300 mehiläispesää, yksittäisellä tarhaajalla noin 2-30 pesää.

DSC_4746

 

DSC_4478

 

DSC_4391

 

Osuuskunnassa on myös kahvinviljelijöitä. Vierailimme kahden sisaruksen kahvipaahtimossa. Hankkeen avulla he saavat uuden uunin papujen paahtamiseen.

Muutaman käytännön tarhapäivän jälkeen näimme, että mehiläistarhaajien käytännön osaaminen on jo melko hyvällä tasolla. Suurimmat ongelmat ovat lähinnä siinä, että he eivät pysty juurikaan investoimaan mehiläistarhauksen kasvattamiseen. Positiivista on se, että mehiläistarhaus sinällään vaatii melko vähän ostopanoksia, mutta toki se vaatii rahaa pesäkalustoon.

 

 

DSC_4528

 

Hunajan markkinoinnissa on myös ongelmia, tuotannon kasvaessa alueellinen kysyntä ei enää riitä vaan tarvitaan uusia markkinoita. Nicaragualla on hyvä mahdollisuudet hunajan viennissä ja vientiyrityksiä on useampia. Niiden tarjoama hintataso on heikko, noin 2,5 e/ kg, joten osuuskuntaa houkuttelee oman viennin järjestäminen. Osuuskunnan jäsenten pitäisi saada lisättyä tuotantoa niin paljon, että he pystyisivät toimittamaan riittävän suuria eriä vientimarkkinoille.
Osuuskunnassa vaikutti olevan erittäin hyvä yhteishenki ja nuoret olivat tottuneita tekemään yhteistyötä. Miltei kaikilla oli jo perhettä. Naimisiin oli menty parikymppisinä ja yksi tai kaksi lasta hankittu muutaman vuoden sisällä häistä.
Paikallisten tiiviit perheyhteisöt tekivät vaikutuksen. Perheet, sukulaiset ja eri sukupolvet kokoontuvat usein yhteen ja tunnelma on välitön. Nuoret isät osallistuivat tottuneen näköisesti lasten hoitoon ja kuljettivat pieniäkin lapsia mukanaan kodin ulkopuolella.

Eräänä iltana saimme kutsun syntymäpäiville. DSC_4282

 

DSC_4728 DSC_4702

 

Päivät Somotossa olivat varsin täynnä ohjelmaa, mehiläistarhoilla työskentelyä ja palavereita. Sunnuntaina meille oli järjestetty retki paikalliseen ykkösmatkailunähtävyyteen Somoton kanjoniin. Kanjoni on joen kallioon uurtama nelisen kilometriä pitkä, 30 – 40 m syvä uoma. Leveyttä kapeimmillaan 4 -5 metriä leveimmilläänkin alle 20 m. Sadekaudella sen läpi meneminen on mahdotonta, mutta kuivalla kaudella läpi pääsee kävelemällä, kahlaamalla ja paikoitellen uimalla. Siitä on tullut Pohjois-Nicaraguan suosituimpia turistikohteita, jonka läpi kulkee kuivalla kaudella satoja ihmisiä päivässä. Näimme paljon ulkomaalaisia, mutta enemmän paikallisia. Heille matka näytti olevan hurja elämys, sillä monet eivät osaa uida. Pelastusliivien kanssa uimataidotonkin pääsee räpistelemään kanjonin läpi, mutta pelottavaa näytti olevan. Meillä oli oppaana paikallinen mehiläishoitaja, hänen kanssaan kuljimme kanjonin alusta loppuun kahlaamalla ja välillä uimalla, hauskaa!

No Comments

KIRJOITA KOMMENTTI

You must be logged in to post a comment.